OUTI SARAMÄKI
Gene Copy Number Alterations in Prostate Cancer
ACADEMIC DISSERTATION To be presented, with the permission of the Faculty of Medicine of the University of Tampere, for public discussion in the auditorium of Finn-Medi 1, Biokatu 6, Tampere, on August 18th, 2006, at 12 o’clock.
U N I V E R S I T Y O F TA M P E R E
ACADEMIC DISSERTATION University of Tampere, Institute of Medical Technology Tampere University Hospital, Laboratory Centre Tampere Graduate School in Biomedicine and Biotechnology (TGSBB) Finland
Supervised by Professor Tapio Visakorpi University of Tampere
Reviewed by Docent Akseli Hemminki University of Helsinki Docent Outi Monni University of Helsinki
Distribution Bookshop TAJU P.O. Box 617 33014 University of Tampere Finland
Tel. +358 3 3551 6055 Fax +358 3 3551 7685
[email protected] www.uta.fi/taju http://granum.uta.fi
Cover design by Juha Siro
Printed dissertation Acta Universitatis Tamperensis 1162 ISBN 951-44-6678-0 ISSN 1455-1616
Tampereen Yliopistopaino Oy – Juvenes Print Tampere 2006
Electronic dissertation Acta Electronica Universitatis Tamperensis 540 ISBN 951-44-6679-9 ISSN 1456-954X http://acta.uta.fi
YHTEENVETO
Yksi syövän syntyyn ja etenemiseen vaikuttavista tekijöistä on kromosomaalisten muutosten, kuten geenien häviämien ja monistumien, kertyminen genomiin. Eturauhassyövistä on löydetty monia usein esiintyviä kromosomaalisia muutoksia, mutta vain muutamien muutosten kohdegeeni on tunnistettu. Kohdegeenien tunnistaminen voisi johtaa uusien diagnostisten ja prognostisten menetelmien, tai uusien hoitojen kehitykseen. Vertailevalla genomisella hybridisaatiolla (VGH) on saatu selville, että HIF1A-geenin lokus, 14q23.2, on monistunut PC-3-eturauhassyöpäsolulinjassa ja EZH2-geenin lokus, 7q36.1, LuCaP41-eturauhassyöpävierassiirteessä. Lisäksi EIF3S3-geenin lokuksen, 8q23.3–24.11, ylimääräisiä kopioita esiintyy jopa 80% pitkälle edenneissä eturauhassyövissä. Fluoresenssi in situ hybridisaatiolla (FISH) pyrittiin selvittämään, kuinka yleisiä em. geenien monistumat ovat eturauhassyövässä ja ovatko ne monistumien kohdegeenejä. Lisäksi EZH2-geenin ilmentymistä tutkittiin kvantitatiivisella käänteiskopiointipolymeraasiketjureaktiolla (Q-RT-PCR) ja immunohistokemiallisella värjäyksellä. EIF3S3- ja EZH2-geenien ylimääräisiä kopioita oli huomattavasti enemmän pitkälle edenneissä syövissä, jopa yli 50%:ssa hormoniriippumattomista eturauhassyövistä. Muutoksilla oli heikko yhteys lyhyempään tautivapaaseen aikaan prostatektomialla hoidetuilla potilailla. EZH2-proteiinin ilmentyminen oli voimakkaampaa edenneissä syövissä, erityisesti sellaisissa, joissa oli geenin monistuma (p
